Kattohukka-portaali vai lämpökamera?

Helsingin seudun ympäristöpalvelut, HSY, tarjoaa oivaa lämpökuvauksella toteutettua palvelua, Kattohukkaa. Miksi se ei riitä kun tarkastellaan vesikaton kuntoa?

1: Lämpökuvaus on toteutettu Kattohukkaan 2015, jonka jälkeen tekniikka on kehittynyt huimasti, vaikka periaate ja toimintatavat ovat samat.

2: Kun kuvataan talvella, esiin nousevat palvelun tarkoitusperäisesti haetut lämpöhäviöt.

3: Mikäli halutaan tarkastella bitumikaton kuntoa, tarvitaan avuksi aurinkoa, joka lämmittää kattoa. Kun aurinko painuu mailleen, varastoi katossa oleva kosteus lämpöenergiaa, joka näkyy lämpökameran kuvassa huomattavan kirkkaasti.

Galleriassa on viisi kuvaa.

Ensimmäinen on kuvakaappaus Kattohukasta. Toinen on samasta palvelusta satelliittikuva.

Kolmantena valokuva suoraan kerrostalon yläpuolelta. Kuvassa samaa kokoluokkaa oleva kerrostalo kuin ylempänä. Valokuva on 48 megapikseliä, jota on helppo suurennella koneella ja tarkastella jo sellaisenaan. Huomaa vasemmassa ylälaidassa oleva vesilätäkkö, vaikka kuvaushetkellä ei ollut satanut päiviin.

Neljäntenä samasta kohdasta lämpökamerakuva. Vertaamalla kolmatta ja neljättä kuvaa huomataan, että poistoilma lämmittää kattoa, mutta veden kulkureitit ovat kosteita. Myös katon ylemmässä osassa on kertaalleen paikattu kohta, joka ei kuitenkaan ole ollut korjauksena riittävä.

Jutun kuvana on 4K-kokoon muokattu 290 megapikselin kuvakooste tehdasrakennuksesta. 48 kuvasta koottu mosaiikki antaa mahdollisuuden tarkastella koko kattoa erittäin yksityiskohtaisesti. Alkuperäistiedoston koko on vajaa giga, mutta jpeg-muunnoksella päästään alle sadan megan tiedostokokoon.

Tämä valmistetaan tietysti asiakkaalle tarkastuksen yhteydessä.

Lyhyt vastaus kysymykseen, miten tarkka menetelmä on, on "melko tarkka." 😎

#lämpökuvaus #lämpökamera #lentävä #lämpökameradrone #drone #lämpökamerakuvaus #turku